Disinformaatio ei katoa hiljenemällä 

Uusi kirja Tulevaisuus – Vuorovaikutus – Viestintä (Minea, 2023) pureutuu viestinnän haasteisiin Ukrainan oma ääni esimerkkinä. Helmikuun 24. päivänä ilmestyvä Pinja Lehtmanin teos menee kriisien syvään päähän, tilanteeseen, jossa hätätila on jo jokapäiväistä eikä sitä voi paeta. Se pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten tulevaisuuteen tulee valmistautua. Ukrainalaiset ovat joutuneet sodan keskellä opettelemaan, miten kriisiviestintä muutetaan jatkuvaksi viestinnäksi. Disinformaatiota vastaan taistelusta on tullut jokapäiväistä. 

Viestinnän merkitys jatkuvasti muuttuvassa maailmassa on korostunut, mutta moni saattaa edelleen toivoa, että jossain vaiheessa palaamme vanhaan normaaliin. Vaikka Tulevaisuus – Vuorovaikutus – Viestintä omalta osaltaan haluaa luoda toivoa, sen lähtökohdat ovat realiteeteissa ja tulevaisuusajattelussa. Mahdollisuuksia on, mutta yllätyksiin tulee varautua. 

”Olen viime aikoina hieman murheellisena katsonut millaisia viestintään liittyviä päätöksiä organisaatioissa tehdään. Ymmärrystä tarvitaan selkeästi lisää, koska nyt tuntuu, että organisaatiot sammuttelevat tulipaloja ja hiljenevät siinä vaiheessa, kun pitäisi lisätä ymmärrystä. Samaan aikaan asiantuntijat eivät oikein tiedä, miten kannattaa tai voi viestiä. Tulevaisuuden viestintää tehdään nyt. Siihen myös valmistaudutaan nyt,” korostaa Pinja Lehtman. 

Kirjan case-esimerkkinä toimiva Ukraina joutui resurssien puutteessa toimimaan vuosia Venäjän syytämän disinformaation kanssa jälkijättöisesti eli yrittäen sammutella tulipaloja. Ukrainalaiset ymmärsivät, ettei näin voi ikuisesti toimia. Vuonna 2014 Krimin valtauksesta alkanut sota teki selväksi, ettei vaihtoehtoja ollut. Mutta iso muutos saatiin aikaan kuitenkin vasta täysmittaisen hyökkäyssodan alettua. Mikä sitten muuttui?  

”Suomessa otsikkoihin on noussut presidentti Zelenskyin kommunikointitaidot ja viranomaisviestintä. Sillä on toki ollut vaikutusta, mutta silloin näemme vain jäävuoren huipun. Lähdin viime vuonna tarkoituksella kartoittamaan asiaa useasta eri näkökulmasta ja etsimään ne juurisyyt, miksi Ukraina on saanut totuuden vihdoin läpi kaiken Venäjän valheiden vyörytysten läpi. Silloin kulttuurillinen ymmärrys nousi keskiöön. Näistä tärkeimpänä oli se, että Ukrainassa asioita tehdään alhaalta ylöspäin eikä toisinpäin,” Lehtman kertoo kirjan tutkimusprosessista. 

Olen viime aikoina hieman murheellisena katsonut millaisia viestintään liittyviä päätöksiä organisaatioissa tehdään. Ymmärrystä tarvitaan selkeästi lisää, koska nyt tuntuu, että organisaatiot sammuttelevat tulipaloja ja hiljenevät siinä vaiheessa, kun pitäisi lisätä ymmärrystä. Samaan aikaan asiantuntijat eivät oikein tiedä, miten kannattaa tai voi viestiä. Tulevaisuuden viestintää tehdään nyt. Siihen myös valmistaudutaan nyt.

Pinja Lehtman

Lehtman haastattelikin kirjaa varten ukrainalaisia oman alansa vahvoja asiantuntijoita aina IT-alan yrittäjästä kansanedustajaan, jotka kaikki ovat toimineet myös vapaaehtoisena taistelussa disinformaatiota vastaan sodan keskeltä. Lisäksi hän haastatteli Suomessa pitkään asunutta ukrainalaista Tatyana Pitchulinaa, joka toimi Suomenoja Ukraine Aid -avustuskeskuksen yhtenä perustajista. He kaikki kertovat oman tarinansa ja vinkkinsä. Kirja ei kuitenkaan unohda viranomaisviestintää, mutta heijastelee sitä ukrainalaisten oman äänen mukaan ruohonjuuritasolta ylöspäin. Lehtman on toiminut myös itse hyökkäyssodan alusta lähtien vapaaehtoisena. Kirjassa hänen pohdiskelevat päiväkirjamerkintänsä vuorottelevat ukrainalaisten oman äänen kanssa. 

”Moni saattaa miettiä, miten sodan keskeltä viestivien ukrainalaisten opit soveltuvat suomalaisille organisaatioille ja asiantuntijoille. Loppujen lopuksi moni asia on hyvin universaalia tilanteesta riippumatta. Sen takia kirjan keskiöön nousi vuorovaikutus, jota moni haastateltavakin korosti. Useimmat esimerkit ja neuvot soveltuvat tänne jopa ilman muokkausta. Myös alhaalta ylöspäin lähtevästä toimintatavasta voisi ottaa oppia. Sanotaanhan, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi,” huomioi Lehtman. 

Kirjassa parhaat käytännöt ovat koottu kunkin käsiteltävän teeman loppuun. Niiden pohjalta on helppo kehittää omaa tekemistä, oli kyseessä sitten organisaatio tai asiantuntija. Teos herättää myös miettimään, minkälaista keskustelukulttuuria haluamme ylläpitää. Sillä on vaikutusta niin hyvinvointiimme kuin turvallisuuteenkin. Se omalta osaltaan toimii aseena disinformaatiota vastaan. Ymmärrys kasvaa vain, jos erilaiset mielipiteet ja ajatukset saavat tilaa. Polarisointi vähentää demokratiaa ja se on syöttö trollien lapaan. Sen sijaan vuoropuhelun avulla voidaan saada vaikuttavia tuloksia aikaan, kuten kirjan esimerkit näyttävät toteen. 

Ukrainalaiset ovat joutuneet kohtaamaan monta sellaista asiaa, mikä meillä on vielä edessä. He ovat ottaneet valtavia teknologisia loikkauksia ja ovat monessa asiassa meitä edellä. He myös konkreettisesti tietävät, mitä demokratian puolesta taisteleminen tarkoittaa. He ymmärtävät digitaalisen maailman haasteet, koska ne kietoutuvat vahvasti heidän arkeensa. Käytännössä he tekevät tulevaisuuden viestintää jo nyt.”

Pinja Lehtman

Minea Kustannus ja Media Oy on Helsingissä 2022 perustettu yleiskustantamo, joka julkaisee kirjoja, äänikirjoja ja e-kirjoja ajankohtaisista asioista, ihmisistä sekä ilmiöistä.  

Arvostelukappaleet

Miia Ojala, miia(a)mineakustannus.com 

Haastattelut

Pinja Lehtman, pinja.lehtman(a)nologo.design 

Puh. 050-3545876